Yhteentoimivuusalusta yleisesti

Mikä on yhteentoimivuusmenetelmä?

Yhteentoimivuusmenetelmä on yhteinen tapa tuottaa, hallita ja ylläpitää digitaalisten palveluiden ja tietovirtojen taustalla tarvittavia tietomäärityksiä ja metatietoja. Menetelmän avulla luodaan ja ylläpidetään tiedon semanttista yhteentoimivuutta eli tiedon käsittelyä siten, että sen merkitys säilyy tietoa vaihdettaessa.

Menetelmää tukeva Yhteentoimivuusalusta mahdollistaa yhtenäisen tietosisältöjen määrittelyn sekä toimijoiden tehokkaan ja läpinäkyvän yhteistoiminnan tiedonhallinnassa. Yhteentoimivuusalusta koostuu sanastoista, koodistoista ja tietovirroissa ja muussa tiedonhallinnassa tarvittavista tietomalleista.

Kullekin työkalulle on tehty omat prosessikuvaukset yhteentoimivuusmenetelmän mukaiselle käytölle.

Miten yhteentoimivuusalusta edistää yhteentoimivuutta?

Yhteentoimivuus jaetaan usein neljään osa-alueeseen: oikeudelliseen, organisatoriseen, semanttiseen ja tekniseen (vrt. eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet, European Interoperability Framework EIF).

Yhteentoimivuusalusta keskittyy erityisesti semanttiseen yhteentoimivuuteen. Rajanveto eri yhteentoimivuuden osa-alueiden välillä ei ole ehdoton. Esimerkiksi koodistoilla ja luokituksilla toteutetaan usein myös teknistä yhteentoimivuutta.

Semanttinen yhteentoimivuus määritellään yleisesti yhteentoimivuudeksi, joka mahdollistaa tiedon siirtämisen ja käsittelyn tavalla, jossa tiedon merkitys säilyy muuttumattomana ja ymmärrettävänä kaikille osapuolille.  Informaatiolla on täsmällinen merkitys, joka säilyy tietoa vaihdettaessa muuttumattomana ja ymmärrettävänä kaikille osapuolille.

Näkyykö kaikki yhteentoimivuusalustalla julkaistu tietosisältö julkisesti verkossa?

Periaatteessa kaikki tietosisältö on julkista, mutta jos sisällöntuottaja haluaa rajoittaa oman aineistonsa näkymistä, hän voi valita tietosisällölle tilan "Keskeneräinen". Keskeneräiseksi merkityt tietosisällöt (sanastot, käsitteet, koodistot, tietomallit) näkyvät ainoastaan niille henkilöille, joille sisällöntuottaja on antanut pääsyoikeudet.

Mikä on ydinsanastoryhmä (YSR)?

Ydinsanastoryhmä (YSR) on JUHTA:n asettama julkisen hallinnon yhteistyöryhmä, joka vastaa julkishallinnossa tehtävien sanastojen määrittelyn koordinoinnista sekä sanastojen ja käsitekuvausten harmonisoinnista kansallisella tasolla. Ryhmään osallistuu sanastotyön ammattilaisia ja eri julkishallinnon organisaatioiden asiantuntijoita. Ydinsanastoryhmän kokoukset ovat avoimia ja niihin voivat osallistua kaikki käsiteltävästä aiheesta kiinnostuneet, myöskin muut kuin julkishallinnon edustajat.

 

Työryhmän sivut löytyvät verkosta osoitteesta https://wiki.julkict.fi/julkict/juhta/juhta-tyoryhmat-2016/sanastot/julkisen-hallinnon-ydinsanastoryhma-esittelysivu.

 

Mikä on käsitemalliryhmä (KMR)?

Käsitemalliryhmä (KMR) on Ydinsanastoryhmän ”sisartyöryhmä”, joka vastaa julkishallinnossa tehtävien tietokomponenttien ja tietoalueilla tehtävien soveltamisprofiilien määrittelyn koordinoinnista ja tietomallien harmonisoinnista kansallisella tasolla.

 

Työryhmän sivut löytyvät verkosta osoitteesta https://wiki.julkict.fi/julkict/juhta/juhta-tyoryhmat-2016/kasitemallit.

 

Mikä on ydinkoodistoryhmä (YKR)?

Ydinkoodistoryhmä on Ydinsanastoryhmän ja Käsitemalliryhmän ”sisartyöryhmä”, joka vastaa julkishallinnossa tehtävien koodistojen määrittelyn koordinoinnista sekä niiden harmonisoinnista kansallisella tasolla. Ydinkoodistoryhmän toiminta on tarkoitus käynnistää vuoden 2019 aikana.

Mitä käyttöoikeusrooleja yhteentoimivuualustalla on?

Yhteentoimivuusalustan työkaluissa ja oikeudenhallinnassa on viisi roolia: pääkäyttäjä, sanastotyöntekijä, koodistotyöntekijä, tietomallintaja ja jäsen.

Pääkäyttäjällä on käyttöoikeudet kaikkiin yhteentoimivuusalustan työkaluihin. Pääkäyttäjä myös antaa käyttöoikeudet oman organisaationsa henkilöille ei eli käytännössä hyväksyy oman organisaationsa jäsenten käyttöoikeuspyynnöt.

Sanastotyöntekijä pystyy luomaan sanastoja ja muokkaamaan oman organisaationsa sanastoja.

Koodistotyöntekijä pystyy tuomaan Koodistot-työkaluun uusia koodistoja, muokkaamaan niitä ja lisäämään kuvaustietoja oman organisaationsa koodistoihin.

Tietomallintaja voi luoda uusia soveltamisprofiileja ja muokata oman organisaationsa tietomalleja.

Jäsen pystyy näkemään organisaation keskeneräinen-statuksella olevan materiaalin. Roolilla ei ole muokkausoikeuksia.

Sanastot

Mitä Sanastot-työkalulla voi tehdä?

Sanastot-työkalu on työkalu terminologiseen sanastotyöhön. Työkalulla voi ylläpitää ja julkaista terminologisia sanastoja, määritellä käsitteitä ja termejä ja käsitteiden välisiä suhteita. Sanastot-työkalu tukee pohjoismaista sanastomääritystä ja julkisen hallinnon sanastotyöprosessia (ks. JHS 175 Julkisen hallinnon sanastotyöprosessi).

Miten Sanastot-työkalu edistää semanttista yhteentoimivuutta?

Sanastot-työkalulla ylläpidetään julkisen hallinnon sanastoja, jotka sisältävät käsitteiden määritelmiä ja muita kuvaustietoja.

Tietomallit-työkalulla kuvataan tietosisältöjä tavalla, jossa tiedon merkitys voidaan sanastojen avulla määritellä. Myös koodistojen merkityksiä (koodistot, koodit) voi määritellä Sanastot-työkalun käsitteillä ja termeillä.

Kenelle Sanastot-työkalu on tarkoitettu?

Sanastot on tarkoitettu

  • organisaation sanastotyön tekijöille
  • tietoarkkitehdeille ja tietomallintajille
  • IT-asiantuntijoille
  • viestinnän asiantuntijoille ja kääntäjille
  • julkisen hallinnon palveluja käyttäville kansalaisille, jotka haluavat selvittää hallinnon käyttämien käsitteiden merkityksiä.

Koodistot

Mitä Koodistot-työkalulla voi tehdä?

Koodistot-työkalulla voi julkaista ja ylläpitää koodistoja, sekä näiden metatietoja.

Koodistot työkalulla voi tehdä hierarkkisia koodistoja, muodostaa koodistojen laajennuksia, merkitä koodistolle variantteja ja versioida koodistoja.

Koodistot-työkalussa voidaan käyttää Sanastot-työkalun määrityksiä.

Kenelle Koodistot-työkalu on tarkoitettu?

Koodistot-työkalu on tarkoitettu kaikille niille tahoille, jotka ylläpitävät yleisesti käytössä olevia koodistoja tai niille jotka käyttävät koodistoja. Koodistot työkalu mahdollistaa että kaikilla on käytössä aina oikea ja sama ajantasainen versio koodistosta.

Koodistojen ylläpitäjä voi julkaista ja ylläpitää omia koodistoja Koodistot-työkalussa.

Koodistojen käyttäjä voi ottaa käyttöön alustalla julkaistuja koodistoja manuaalisesti lataamalla tai rajapintojen kautta.

Saako koodistoja käyttöön avoimen rajapinnan kautta?

Koodistojen ja yhteentoimivuusalustan avoimen rajapinnan julkaisu on Koodistot-työkalun tiekartalla vuonna 2019.

Mikä on variantti?

Variantti on tietystä koodistosta toiseen käyttötarkoitukseen muokattu versio.

Variantti poikkeaa emokoodistosta esim. koodien lukumäärän ja hierarkiatasojen suhteen ja sillä on emokoodistosta poikkeava käyttötarkoitus. Koodistoon voi liittää variantin luomalla kahden koodiston välille suhteen ja linkin valitsemalla "Valitse toiminto"-valikosta kohdan "Liitä koodistoon variantti".

Esimerkkejä varianteista ovat Pääkaupunkiseudun kunnat (variantti emokoodistolle Kunnat 2018) ja 5-vuotisikäryhmät työttömyysturvassa (variantti 1-vuotisikäryhmät-koodistolle)

Miten koodistojen versionhallinta käytännössä hoituu?

Kun käyttäjä luo uuden version koodistosta valitsemalla "Valitse toiminto" -valikosta kohdan "Luo uusi versio", tehdään koodistosta uusi versio kopioimalla vanha versio. Vaihtoehtoisesti koodistosta voi luoda uuden ns. tyhjän version ja lisätä siihen tietosisällön myöhemmin tuomalla tiedot Excelistä.
Uusi versio saa oletuksena tilan "Luonnos" ja vanhan version tila muuttuu automaattisesti tilaksi "Korvattu".

Tietomallit

Kenelle Tietomallit-työkalu on tarkoitettu?

Tietomallit-työkalu on tarkoitettu

  • organisaation tietovastaaville
  • tietoarkkitehdeille ja tietomallintajille
  • jokaiselle, joka etsii tietoa julkisen hallinnon tietovarannoista
  • järjestelmätoimittajille, joka järjestelmäkehitystyötä varten tarvitsee tietoa julkisen hallinnon tietovarannoista tai niiden tietorakenteista ja sisällöistä.
Mitä Tietomallit-työkalulla voi tehdä?

Tietomallit-työkalulla tuotetaan sen nimen mukaisesti tietomalleja eli luokkien ja niiden sisältämien ominaisuuksien eli attribuuttien ja luokkien välisten suhteiden eli assosiaatioiden kuvauksia. Tietomallit-työkalulla luodaan sisältöjä, jotka ovat avointa linkitettyä dataa. Yhteentoimivuusalustalla tietomalli ei siis ole pelkkä kuva, vaan kokoelma eri tahojen määrittelemiä yhteisessä käytössä olevia tietosisältöjä. Tietomallit-työkalu on tarkoitettu erityisesti loogisten tietomallien tekemiseen.

Mikä on tietokomponenttikirjaston ja soveltamisprofiilin ero?

Tietokomponenttikirjasto on kokoelma uudelleenkäytettäviä tietokomponentteja, eli luokkia, attribuutteja ja assosiaatioita. Tietokomponentit ovat linkitetty tietoaluekohtaisiin sanastoihin ja kansainvälisiin standardeihin. Tietokomponenttikirjastojen luomisesta ja ylläpidosta vastaavat tietoaluekohtaiset ryhmät (esim. rakennettu ympäristö) joita ohjaa julkisen hallinnon käsitemalliryhmä. Tietokomponenttikirjaston luokan määrittelevät tietoalueen sisällön yleisesti, esimerkiksi ottamatta kantaa kenttien pakollisuuteen.

Soveltamisprofiililla voidaan kuvata toimialakohtaisia tietosisältökuvauksia, kuten tietojärjestelmien tai rajapintojen tietosisältöjä. Soveltamisprofiilit muodostetaan uudelleenkäyttämällä tietokomponentteja, tai muodostamalla uusia siten että tietosisältöä kuvaava käsite ja sen määritelmä ehdotetaan tietoaluekohtaiseen sanastoon. Soveltamisprofiilissa kuvataan tarkasti sovelluskohtaiset rajoitukset tietosisällön suhteen. Tietomäärityksissä voidaan tehdä myös rajauksia tietosisällön sallittuihin arvoihin hyödyntämällä Koodistot-työkalun koodistoja.

Voiko Tietomallit-työkalulla mallintaa muitakin kuin loogisia tietomalleja?

Kyllä voi. Tietomallit-työkalulla voi mallintaa myös muun tyyppisiä malleja esimerkiksi käsitemalleja ja tähtimalleja. Työkalu on kuitenkin tarkoitettu ns. loogisten tietomallien mallintamiseen.

Tietomallit-työkalun notaatio perustuu UML-kuvauskieleen, mutta on suppeampi kuin UML:än laaja määritys. Luokkien väliset assosiaatiot kuvataan aina suunnattuina nuolina, kun perinteisessä UML mallissa assosiaation suunta voi olla myös kaksisuuntainen tai määrittelemätön.

Miten Tietomallit-työkalulla kuvattuja tietomalleja voi hyödyntää rajapintojen kuvaamisessa ja toteutuksessa?

Tietomallit-työkalulla voi generoida vaihtoehtoisia skeema formaatteja (Json Schema, XML Schema, SHACL), joissa on sisällytettynä ihmisluettava dokumentaatio ja linkit pysyviin URI-tunnisteisiin.

Rajapinnan määrittelyssä voidaan uudelleenkäyttää tietomallieditorin generoimaa Json Schema kuvausta esim. Open API / Swagger rajapintamäärityksessä, tai generoitua XML Schema kuvausta osana WSDL määritystä.


Palvelun tuottaa Väestörekisterikeskus.